Historiaa

Veikko Pennanen (5.1.1920 – 9.12.1972) työskenteli sorvaajana eri yrityksissä mm. Wärtsilän telakka, Konepaja Lankinen ja Suomen sytytin. Sodan aikana Veikko sorvasi mm. tykin piippuja sekä aseiden osia. Siellä hän tutustui Mika Warskiin, saman alan huippuosaajaan. Sodan loputtua Veikko työskenteli mm. Suomen Sokeri Oy:ssä. Myöhemmin hän siirtyi Mera Oy:n palvelukseen, joka valmisti myös levyosia. 60-luvun alussa hän harjoitti iltatöinään sorvausta omassa sorvaamossa Kalevankadulla ja Helsingin Pitäjän kirkolla vanhassa navetassa. 1965 perustettiin kahden miehen voimin sorvaamo Pennanen & Warski.

Vuonna 1972 Pennanen, Warski ja Juhani Bremer, joka toimi Mera Oy:ssä levypuolen työnjohtajana, perustivat Elektrorakenne Oy:n. Jo silloin oli nähtävissä elektroniikkateollisuuden kasvua Suomessa, joka synnytti tarpeita levyosille. Sorvaamon merkittävä asiakas oli Ulmaelektro, jonka tuotteita olivat mm. jätevesipuhdistamoiden näytteenottolaitteet sekä EKG-analysaattorit. Veikko Ilmasti, Ulmaelektron omistaja, ehdotti Veikko Pennaselle 25m2 tilan vuokraamista heidän kiinteistöstään Pälkääneentieltä, Helsingin Vallilasta. Tämä toteutui keväällä 1972.Aluksi toimintaa harjoitettiin ilta- ja viikonlopputyönä. Syksyllä 1972 tilauskantaa oli jo sen verran, että V.Pennanen ja J.Bremer sanoutuivat irti päätoimestaan ja siirtyivät kokopäiväisiksi yrittäjiksi. Mika Warski jatkoi päätoimessaan Suomen Silkkikutomossa koneistajana ja viikonloppuisin ja iltaisin Elektrorakenteessa. Asiakaskunta kasvoi ja asiakkaiksi saatiin mm. Kone Instrumentti, Genelec sekä Datex.

Yrityksestä perheyritykseksi

Olli Pennanen kotiutui armeijasta lokakuussa 1972. Niin kuin useimmiten; tarkkaa tietoa tulevaisuudesta ei ollut. Isä Veikko kyseli pojaltaan mitä tämä aikoi tehdä armeijan jälkeen ja kiinnostaisivatko työt Elektrorakenteessa. Niinpä Olli aloitti työt ensimmäisenä virallisena työntekijänä. Pian tämän jälkeen Joulukuussa 1972 Elektrorakenne koki takaiskun, kun Veikko menehtyi äkillisesti sairaskohtaukseen. Eri tapahtumien johdosta Ollista tuli nyt yksi Elektrorakenteen osakkaista. Alkuperäinen ajatus Ollilla oli hankkia lisäkokemusta alalta Mera Oy:ssä. Kahden vuoden kokemuksen lisäksi oppimisaika venyikin viiteen vuoteen.​

1973 pyydettiin Mera Oy:stä osakkaaksi pitkän linjan levymies Jouko Iirilammi. Konekanta oli alkukantaista; kaksi epäkeskoa, leikkuri, käsikanttikone, hitsaus- ja hiontalaitteita, sorvi ja pistohöylä. Tiloja laajennettiin vuosittain; 1976 tuotantolinjaa oli 125m2, jolloin hankittiin hydraulinen särmäyspuristin. Helsingin Teknisen oppilaitoksen ovet avautuivat syksyllä 1977 ja valmistumiseen saakka 1980, Olli työskenteli Elektrorakenteessa kesäloma-aikana neljä kuukautta vuodessa. 1977 Mera Oy menetti jälleen kaksi levymiestä, kun Klavert ja Forsblom perustivat Levymetalli Oy:n.

Monien vaiheiden jälkeen heidän toimintansa siirtyi Elektrorakenteen tiloihin, joita laajennettiin n.300m2. Tässä yhteydessä suoritettiin muodollinen fuusio. Yritykset työllistivät parhaimmillaan n. 20 henkeä. Sovittiin, että Olli Pennanen ja E. Klavert lähtevät jatkamaan Elektrorakenteen toimintaa. 1984 vuokrattiin Hemakon kanssa Keravalta n. 300m2 halli puoliksi. Uusi toimitusjohtaja oli Olli Pennanen. Kalusto oli lähes sama kuin Elektrorakenteen alkuvuosina. Leikkuri ja särmäyspuristin hankittiin 1986. Asiakaspiiri laajeni ja niiden myötä työt lisääntyivät. Ollin vaimo Riitta ryhtyi hoitamaan laskutusta ja muita paperitöitä kotoa käsin.

​​1987 Elektrorakenne vuokrasi n. 200m2 tilat Maantiekylästä, jonne ostettiin myös levytyökeskus. Työntekijöitä oli yhteensä viisi. Toiminta laajeni Maantiekylän aikana ja hankittiin mm. Hitachi teollisuusrobotti, särmäyspuristimia ja leikkuukapasiteettia kasvatettiin. Loppuvaiheessa tilaa oli jo 450m2. 90-luvun alussa myös Riitta siirtyi työskentelemään Maantiekylän toimistotiloihin.​

Perheyritys kasvaa

Martti Pennanen aloitti kone- ja metallitekniikan opinnot vuonna 1994. Tämä linja oli luonnollinen valinta Martille, joka oli pienestä asti rakennellut mopoja ja tottunut tekemään käsillään töitä ja olihan metallityöt hänellä veressä. Kuten reilut kaksikymmentä vuotta aiemmin Veikko, myös Olli tiedusteli pojaltaan kiinnostusta tulla töihin Elektrorakenteeseen. Martti aloittikin kesätyöntekijänä Maantiekylässä 1995, työtehtävinään mm. prässäys ja avustavat työt cnc -automaattijyrsimellä. Varsinaiset työt Martti aloitti ammattikoulun loputtua vuonna 1996.

Muutto nykyisiin tiloihin

1997 tarjoutui mahdollisuus ostaa oma 700m2 toimitila Tuusulan Ristikiveltä, jonne myös hankittiin uusi Finnpower -levytyölinja. Armeijasta kotiuduttuaan Martti alkoi hoitaa uuden Finnpowerin käyttöä ja ohjelmointia.

Vuonna 2000 hankittiin uusi Fanuc -teollisuusrobotti, jonka operoinnista tulisi huolehtimaan niin ikään Martti. Vuodesta 2006 lähtien Martti on myös toiminut Elektrorakenteen tuotantopäällikkönä.​

Kuten isänsä ja veljensä vuosia aiemmin, myös Pekka Pennanen aloitti kesä- ja viikonlopputyöntekijänä vuonna 2000 heti peruskoulusta päästyään. Metallityöt eivät olleet tuttuja ja Pekan kiinnostukset olivatkin musiikin parissa, jota hän oli opiskellut lapsesta saakka. Lukiovuosien aikana Pekka työskenteli osa-aikaisena työntekijänä opintojen ohella ja tutuiksi tulivat kaikki ohutlevymetallin työvaiheet levynleikkauksesta kotelon kiillotukseen. 2004 ylioppilaaksi valmistuttuaan Pekka aloitti kokoaikaisena työntekijänä Elektrorakenteessa. Tässä vaiheessa oli selvää, että työt tulisivat jakautumaan tuotannon ja toimistotöiden välillä. Pekka alkoikin hoitaa Riitan jalanjäljissä yrityksen taloushallintoa, logistiikkaa sekä muita toimistotehtäviä. Tuotantopuolella kiinnostusta löytyi mm. särmäykseen. Vuosien varrella työtehtävät tuotannon puolella vähenivät ja Pekka alkoi siirtyä enemmän toimistotöihin. Kaupallisen ammattitutkinnon ja myyntivalmennusten jälkeen Pekka aloitti myynti- ja markkinointityöt vuonna 2006 ja nykyään hoitaakin niitä muun toiminnan kehittämisen ohella.

Tänään

Automatisointia on lisätty matkan varrella paljon. Robotteja löytyy nykyään kolme ja myös toistuvien piensarjojen hitsaukset pyritään tekemään roboteilla. 2018-2022 on investoitu mm. uuteen etäohjelmoitavaan Bystronic särmäyspuristimeen, uuteen CMT-robottihitsauslaitteeseen, plasmahitsauslaitteeseen sekä kuitulaseriin.

Tuotantosuunta on pysynyt lähes ennallaan, mutta kappalekoot ja ainevahvuudet ovat kasvaneet elektroniikkateollisuuden hiipumisen myötä.

2022 alkaneessa Trinity EU-hankkeessa kehitämme piensarjojen robottihiontaan soveltuvaa ratkaisua kahden muun asiantuntijayrityksen kanssa.